Skip to main content

Yrittäjän työttömyysturva: Toiminimiyrittäjän selviytymisopas

Yrittäjän työttömyysturva: Toiminimiyrittäjän selviytymisopas

Toiminimen työttömyysturva: Selviytymisopas yrittäjän sadepäivän varalle

Yrittäjyys on kuin vuoristorata – välillä mennään tukka putkella kohti uusia huippuja, ja välillä tuntuu, että vaunu on irtoamassa raiteiltaan vatsanpohjaa kouraisvalla tavalla. Vaikka kuinka rakastaisit vapautta ja oman itsesi herrana olemista, joskus eteen tulee tilanteita, joissa bisnes ei vedä tai maailmantilanne heittää kapuloita rattaisiin.

Juuri näitä hetkiä varten on olemassa yrittäjän työttömyysturva. Se saattaa kuulostaa yhtä jännittävältä kuin veroilmoituksen täyttäminen, mutta usko pois: tämän viidakon sääntöjen tunteminen voi pelastaa sinut ja taloutesi, kun sitä vähiten odotat.

Tässä oppaassa käymme läpi selkokielellä ja ilman turhaa byrokratiaa, miten toiminimiyrittäjän työttömyyskorvaukset toimivat. Unohda kapulakieli ja virastojargoni – me kerromme, mitä sinun oikeasti tarvitsee tietää.

Milloin yrittäjä voi saada työttömyyskorvauksia?

Aloitetaan tärkeimmästä: yrittäjä voi saada työttömyysetuutta vain, jos hän ei enää ole yrittäjä. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Todellisuudessa tämä on yksi suurimmista kompastuskivistä.

Et voi vain päättää pitää pientä taukoa ja alkaa nostaa korvauksia. Sinun on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, joka sitten arvioi tilanteesi. TE-toimisto on portinvartija, joka päättää, oletko oikeutettu tukeen.

TE-toimistolle et voi vain ilmoittaa, että suhteesi yrittäjyyteen on “monimutkainen”. Joko olet sinkku (eli et enää yrittäjä) tai varattu (eli yrittäjä). Välimuotoja ei heidän kirjoissaan tunneta.

Yritystoimintasi katsotaan päättyneeksi, kun se on todistettavasti lopetettu. Tämä voi tapahtua usealla tavalla:

  • Myyt yrityksesi: Koko liiketoiminta siirtyy uudelle omistajalle.
  • Yritys menee konkurssiin tai selvitystilaan: Tämä on virallinen prosessi, jonka päätteeksi toiminta lakkaa.
  • Teet itse lopettamisilmoituksen: Toiminimiyrittäjälle tämä on yleisin tapa. Teet muutos- ja lopettamisilmoituksen (Y6-lomake) Patentti- ja rekisterihallitukselle ja Verohallinnolle. Tämä on selkeä signaali viranomaisille, että pillit on laitettu pussiin.
  • Tuotanto- ja taloudelliset syyt: Joissain tapauksissa TE-toimisto voi katsoa toiminnan päättyneeksi, jos se on ollut keskeytyksettä poikki vähintään vuoden ajan. Tähän ei kuitenkaan kannata luottaa, vaan aktiivinen lopettaminen on aina varmin reitti.

Tärkeintä on muistaa: Pelkkä laskutuksen loppuminen ei riitä. Toiminnan on oltava virallisesti paketissa.

Päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä? TE-toimisto päättää

Seuraava kriittinen kysymys on, oletko TE-toimiston silmissä päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä. Tällä jaottelulla on valtava merkitys työttömyysturvasi kannalta. Ja arvaa kuka tekee päätöksen? Aivan oikein, et sinä itse.

TE-toimisto arvioi yrittäjyytesi luonteen sen vaatiman työmäärän perusteella. Kyse ei ole siis tuloista, vaan ajasta ja vaivannäöstä.

  • Päätoiminen yrittäjä: Jos yritystoimintasi vaatii niin paljon työtä, ettet voisi uskottavasti ottaa vastaan kokoaikaista palkkatyötä, olet päätoiminen yrittäjä. Vaikka tienaisit kuukaudessa vähemmän kuin naapurin teini kesätöissä, mutta teet hommia 60 tuntia viikossa, olet päätoiminen.
  • Sivutoiminen yrittäjä: Jos pyörität pientä bisnestäsi iltaisin ja viikonloppuisin palkkatyön ohella, olet todennäköisesti sivutoiminen yrittäjä. Toiminta on niin pienimuotoista, että se ei estä sinua olemasta täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä.

Ajattele TE-toimistoa kuin ankaraa personal traineria. Sitä ei kiinnosta, mitä sanot tekeväsi, vaan se katsoo todellista suoritusta. Jos kalenterisi on täynnä yrityksen menoja, et voi väittää olevasi valmis juoksemaan maratonia (eli ottamaan vastaan kokopäivätyötä).

Miksi tällä on väliä?

  • Jos olet päätoiminen yrittäjä, et voi saada työttömyyskorvausta niin kauan kuin yritystoimintasi on käynnissä. Piste.
  • Jos olet sivutoiminen yrittäjä ja jäät työttömäksi päätyöstäsi, voit saada soviteltua työttömyyspäivärahaa. Voit siis jatkaa sivubisnestäsi ja saada silti tukea.

Mitä työttömyyskorvauksia toiminimiyrittäjä voi saada?

Kun peli vihelletään poikki ja olet virallisesti työtön työnhakija, etuuksia on käytännössä kahdenlaisia. Valintasi riippuu siitä, oletko ollut kaukaa viisas ja vakuuttanut itsesi kunnolla.

1. Ansiopäiväraha: Yrittäjän VIP-kaista

Ansiopäiväraha on se parempi vaihtoehto. Se on tulosidonnainen, eli sen suuruus perustuu aiempiin tulohisi. Yrittäjälle tämä tarkoittaa yhtä asiaa: YEL-työtuloa.

Saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa, sinun on täytynyt:

  1. Kuulua yrittäjien työttömyyskassaan (esim. Yrittäjäkassa). Et voi liittyä kassaan takautuvasti, joten tämä päätös on tehtävä, kun toiminta on vielä pystyssä.
  2. Täyttää yrittäjän työssäoloehto. Tämä tarkoittaa yleensä, että olet ollut kassan jäsen vähintään 15 kuukautta ja YEL-vakuutuksesi työtulo on ollut vähintään tietyn alarajan (noin 14 803 € vuonna 2024) tasolla tänä aikana.

Päivärahasi suuruus lasketaan suoraan siitä YEL-työtulosta, jonka olet itsellesi asettanut.

YEL-työtulosi on vakuutus tulevaisuuttasi varten. Jos maksat minimi-YELiä, saat minimiturvan. Se on kuin ostaisit Ladaan halvimman mahdollisen liikennevakuutuksen ja odottaisit saavasi uuden Teslan tilalle, kun joku peruuttaa kylkeen. Ei tule tapahtumaan. Älä pihistele omasta turvaverkostasi!

2. Kelan tarjoamat perusetuudet: Turvaverkko kaikille

Jos et kuulu työttömyyskassaan tai et täytä työssäoloehtoa, putoat Kelan tarjoaman turvaverkon varaan. Vaihtoehtoja on kaksi:

  • Peruspäiväraha: Saat tätä, jos täytät työssäoloehdon yrittäjänä, mutta et kuulu kassaan. Sen määrä on kiinteä ja huomattavasti ansiopäivärahaa pienempi.
  • Työmarkkinatuki: Tämä on viimesijainen tuki, jos et täytä työssäoloehtoa. Se on tarveharkintainen, eli muut tulosi ja puolisosi tulot voivat vaikuttaa sen määrään.

Yrittäjän työttömyysturva eri elämäntilanteissa

Katsotaanpa muutamaa tyypillistä skenaariota, jotta asia konkretisoituu.

Tilanne 1: Olet päätoiminen yrittäjä ja päätät lopettaa

Hommat eivät enää luista, into on lopahtanut tai markkina on kuollut. Päätät laittaa lapun luukulle. Miten toimit?

  1. Lopeta yritystoiminta virallisesti. Täytä ja lähetä YTJ:n muutos- ja lopettamisilmoitus (Y6). Tämä on tärkein askel. Ilman tätä TE-toimisto ei usko sinua.
  2. Ilmoittaudu TE-toimistoon VÄLITTÖMÄSTI. Tee se verkossa Oma asiointi -palvelussa heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Älä odota huomiseen. Mitä aiemmin ilmoittaudut, sitä aiemmin mahdollinen korvaus alkaa juosta.
  3. Hae työttömyysetuutta. Jos kuulut Yrittäjäkassaan, hae ansiopäivärahaa sieltä. Jos et, hae peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta.
  4. Valmistaudu omavastuuaikaan. Työttömyyden alussa on seitsemän päivän omavastuuaika, jolta ei makseta korvausta. Se on vähän kuin pakollinen mietintäaika avioeron jälkeen – aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Vinkki: Pidä kirjanpitosi ja paperityöt kunnossa koko yrittäjyyden ajan. Se tekee lopettamisprosessista huomattavasti kivuttomamman, kun kaikki tarvittavat dokumentit ovat heti saatavilla.

Tilanne 2: Olet sivutoiminen yrittäjä ja saat potkut palkkatyöstäsi

Tämä on huomattavasti mukavampi tilanne. Kun saat kenkää päivätyöstäsi, sivutoiminen yrityksesi voi toimia pelastusrenkaana.

Voit saada soviteltua työttömyyspäivärahaa. Tämä tarkoittaa, että voit jatkaa sivutoimista yrittäjyyttäsi ja saada samalla työttömyyskorvausta. Toki sivutoimisen yrityksesi tulot pienentävät hieman saamaasi korvausta, mutta diili on silti erinomainen.

Näin se toimii:

  • Ilmoittaudut työttömäksi TE-toimistoon. He arvioivat, onko yritystoimintasi aidosti sivutoimista.
  • Jos on, haet päivärahaa omasta työttömyyskassastasi (palkansaajakassasta) tai Kelasta.
  • Saat pitää osan yritystoiminnan tuloista ilman, että se vaikuttaa tukeen. Tätä kutsutaan suojaosaksi (esim. 300 €/kk).
  • Suojaosan ylittävistä tuloista 50 % vähennetään päivärahastasi.

Esimerkki: Saat täyttä työttömyyspäivärahaa, joka on noin 1500 €/kk. Tienaat sivutoimisella toiminimelläsi 500 € kuukaudessa.

  1. Tuloistasi vähennetään ensin suojaosa: 500 € - 300 € = 200 €.
  2. Jäljelle jäävästä 200 eurosta puolet (100 €) vähentää kuukauden päivärahojasi.
  3. Saat siis päivärahaa 1500 € - 100 € = 1400 €/kk.

Yhteensä tienaat 1400 € (tuki) + 500 € (yritystulo) = 1900 €/kk. Tämä on 400 € enemmän kuin pelkällä tuella eläminen. Ei huono!

Tilanne 3: Olet työtön ja haluat perustaa toiminimen

Entä jos olet jo työtön ja yrittäjyyden kipinä syttyy? Onko sinun pakko heittäytyä tyhjän päälle? Ei ole!

Tässä kohtaa peliin astuu nerokas neljän kuukauden sääntö. Se antaa sinulle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä menettämättä työttömyysturvaasi.

Näin se menee:

  1. Ilmoita TE-toimistolle AINA etukäteen, että aiot aloittaa yritystoiminnan.
  2. Perusta toiminimi ja aloita hommat.
  3. Ensimmäisen neljän kuukauden ajan yritystoimintaasi pidetään automaattisesti sivutoimisena, riippumatta sen vaatimasta työmäärästä.
  4. Saat siis normaalisti työttömyysetuutta tältä ajalta. Toki yrityksestä saamasi tulot sovitellaan, kuten tilanteessa 2.
  5. Neljän kuukauden kokeilujakson jälkeen TE-toimisto arvioi, onko toimintasi muuttunut päätoimiseksi. Jos on, työttömyysetuuden maksatus loppuu. Jos se on edelleen sivutoimista, voit jatkaa sovitellun päivärahan saajana.

Tämä on käytännössä valtion tarjoama ilmainen testialusta unelmallesi. Voit kokeilla siipiäsi neljä kuukautta ilman riskiä täydellisestä taloudellisesta romahduksesta. Jos idea ei lennä, et putoa korkealta.

Muista: Toinen vaihtoehto on hakea starttirahaa, mutta et voi saada sitä ja työttömyysetuutta samaan aikaan. Starttiraha on tarkoitettu päätoimisen yrittäjyyden alkuvaiheen tukemiseen, kun taas neljän kuukauden sääntö on riskitön kokeilu.

Yhteenveto: Ota ohjat omiin käsiisi

Yrittäjän työttömyysturva ei ole rakettitiedettä, kunhan sisäistät muutaman perusperiaatteen.

  • Tunnista roolisi: Oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä? Muista, että TE-toimisto tekee lopullisen päätöksen.
  • Vakuuta itsesi fiksusti: Riittävän suuri YEL-työtulo ja jäsenyys Yrittäjäkassassa ovat paras vakuutuksesi pahan päivän varalle.
  • Toimi oikein ja ajoissa: Kun tilanne muuttuu, ilmoita siitä heti TE-toimistoon ja hae oikeaa etuutta oikeasta paikasta.
  • Hyödynnä mahdollisuudet: Jos olet työtön, neljän kuukauden sääntö on loistava tapa kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti.

Tieto on valtaa. Nyt kun tunnet pelisäännöt, voit tehdä parempia päätöksiä ja nukkua yösi rauhallisemmin, vaikka yrittäjyyden vuoristorata heittäisi välillä kuperkeikkaa. Älä anna byrokratian pelottaa, vaan pidä huoli omasta turvaverkostasi.